• traintomNyt Tom on jo matkustanut junallakin ! Emme uskaltaneet kertoa Julesille millä menopelillä äiti ja Tom kotiutuivat, muuten olisi tullut hurja kinuaminen mukaan.

    Päikkäreistä ei tullut mitään, sen verran utelias pikkuvelikin oli uudesta liikennevälineestä. Varsinkin kun monta tätiä oli hymyilemässä ja hellanlettailemassa ympärillä ; MiniMan oli oikein junan stara ja virnuili tyytyväisenä hampaitaan (ja ikeniään) näytellen.

    Reissu kruunattiin metromatkalla, koska saavuimme Pariisiin pahimpaan ruuhka-aikaan (ja kukahan varasi junaliput…). En uskaltautunut taksijonoon ja ruuhkasumppuun, ja metro varmasti olikin nopeampi, mutta näin jälkikäteen olisi kyllä ollut viisaampaa turvautua taksiin.

    Vaikkei ollutkaan kuin pienen pieni kassi ja Tom rintarepussa, niin kyllä matka tuntui pitkältä. Pikkumies pyöritti päätään ihmeissään ja yritti saada tapahtumasta kaiken huvin irti – ihan oikein, koska ei taatusti pitkään aikaan pääse uudestaan !

    Isoveli ei olekaan ollut metrossa, vain kerran bussissa kun haettiin rekisteriote juuri ostamaamme autoa varten. Siitä lähtien onkin vain huristeltu Twingolla – näin paras ipanoiden kanssa ; julkiset on liian täynnä ja mikrobit vain vilisee. Hui.

    Ohessa maailmanmatkaaja Tom junassa, tapittamassa vastapäätä istuvaa nuorta junttia joka ei hymyillyt kertaakaan – olisi kenties halunnut nukkua… mutta eikö taaperon jokeltelu ja kovaääninen lauleskelu ole paljon mielenkiintoisempaa kuin nukkuminen ?!

  • kepponenEnsimmäistä kertaa elämässään Jules sai "oikean" hiustenleikkuun, eli parturoin sen samalla kun Jeanin. Sain ajettua niskan siistiksi, mutta onnistuin saamaan silti vähän boheemin kokonaisvaikutelman. Poikaparka ei enää sentään näytä saksalaiselta fudispelaajalta pitkine niskaletteineen…

    Operaatio onnistui lähinnä Jeanin esimerkin ansiosta ; Jules seurasi tavanomaista parturointisessiota suurella kiinnostuksella – varsinkin kun olimme kysyneet siltä haluaisiko sekin että leikataan hiukset. Jean nauraa kihersi ja toisti miten hauskaa se oli, ja Jules antautui vuorollaan leikkiin Jeanin sylissä, kikattaen ja kiemurrellen.

    Allaoleva kuva tuliterästä kampauksesta – olisin voinut lisätä ajatuskulpan jossa Jules miettii minkä kepposen tekisi seuraavaksi ; lamppu näyttää olevan ykkössijalla listalla… ks  taustalla Tom ui sammakkoa kuivalla maalla !

  • bbqUpea ilma heti aamusta, aurinko paistoi kuin kesällä konsanaan ja Jean sai loistoidean : ankkaa ja merguez-maustemakkaroita grilliin ! Heti perään se lisäsi ettei meidän tarvi tietenkään syödä pihalla, koska oli kuitenkin aika kosteaa ja tuulista.

    Mutta kas kummaa, keskipäivän lähestyessä ilma lämpeni ja etelän puoleisella terassilla tuulensuojassa oli mainio syödä ! Onneksi söimme aikaisin, sillä juuri ennen jälkiruokaa taivas meni pilveen, lämpötila valahti jonnekin 10°C tienoille ja pohjoistuuli vonkui nurkissa. Pakenimme sisälle kipin kapin lämmittelemään.

  • Tom pääsi rintareppuun hypermarkettiretkellä, ja jostain kumman syystä Jules halusi kanssa kyytiin ; kärry ei enää kelvannutkaan. Typerässä marketissa kun ei ollut pikkukärryjä joita olisi voinut työnnellä, joten miksei saman tien kannatuttaa itseään ?

    Etsimiämme juttuja ei tietenkään löytynyt, mamie olisi halunnut cashmir-villapaidan mutta ne oli kaikki kamalan värisiä ja mallisia, ja lego-paketti ostettiin vaivihkaa eri kaupasta kun ipanat olivat päikkäreillä. Siinä olikin piilottamista, ettei jättipaketti löydy vahingossa liian aikaisin. Toissaviikonloppuna lomalla olleet Valérie ja Fred olivat jo täyttäneet kaikki hyvät piilopaikat serkkujen lahjoilla ! Onneksi talo on iso…

    No Jules sai oikean kokoisen täkin ja flanellisen pussilakanan ; voimme vihdoin laittaa kahden hengen täkin takaisin vierashuoneeseen. Oli jo aikakin, joulukuun alussa David ja Kevin Lontoosta tulevat kyläilemään.

    Huom : kuvassa takavasemmalla piileskelee mamie joka ei halunnut kuvaan !

  • Eilisen automatkan jälkeen vain syötiin ja nukuttiin, mutta toinen lomapäivä oli jo täynnä tapahtumia.

    Jules jahtasi Natacha alias ChatChat-kissaa, koekäveli papyn tohvelit omiensa päällä, tyhjensi mamien meikkilaatikoita, järjesteli uudelleen jääkaapin oven valokuvanäyttelyn ja huuhteli kylpynsä aikana ohimennen pari seinää kylpyhuoneessa.

    Puolivuotissankari Tom puolestaan kunnostautui jyystämällä lempipuruleluaan Sophie-kirahvia aamusta iltaan, virnuili upouusilla ylähampaillaan jänishymyä, livisti puuhamatolta milloin mitenkin liikkuen ja tutustui uudelleen La Rochellen taloon ruohonjuurinäkökulmasta.

    Alla kaksi pikkuvauvaamme puuhamatolla :

  • piatomHuomenna alkaa suuri seikkailu La Rochellessa ! Tom tulee mukanani takaisin junalla tiistai-iltana, ja Jules ja Jean jäävät perjantaihin asti lomalle.

    Emme jaksa raahata teknologiaa mukanamme, joten lokikirja tulee päivitetyksi vasta ensi keskiviikosta lähtien.

    Hauskaa viikonloppua ja ensi keskiviikkoon !

    Ohessa tuore kuva jossa Tom kukkuu nukkupussikemuissa…

  • Jules muutti kuun alussa laidattomasta (!) pinnasängystä isojen sänkyyn. Ko välimuoto oli nikkaroitu siirtymisvaihetta varten ; Jules oli kovin kiintynyt pinniksen verhoiluun jonka taskuun sai autot nukkumaan mennessä.

    Kävimme koko porukalla Ikeassa ostamassa rekvisiittaa motivoimaan muuttoa. Ostoskärryyn tarttui mm irtolaita, ettei Jules tipu lattialle jos näkee vauhdikkaita unia, verhotankoon ripustetut tyynyt seinän puolelle ja taulukourut mihin saat autot ja satukirjat ja pehmolelut riviin.

    Jules oli niin innoissaan operaatiosta ettei saanut nukuttua päiväunia sinä päivänä ja oli rättiväsynyt illalla. No uni maittoi sitten senkin edestä illalla, ja nukkumatin näköiset verhotangon nupit huvittavat sitä vieläkin hurjasti.

  • Maanantai alkoi hyvin, Tom nukkui klo 7 asti ja söi hyvällä ruokahalulla. Nyt kun olemme muuttaneet sen aikatauluja eikä se saa enää nukkua aamiaisen jälkeen, laitamme telkan päälle ja katsomme uutiset yhdessä. Paitsi että meinasimme nukahtaa molemmat, niin tylsiä päivän jutut olivat.

    Hoitotäti Mirlanden saavuttua huristin metrolle fillarilla oransseilla helmillä koristelemani kangaskukka pipossa hulmuten. Poikkeuksellisesti minä hoidin pojat aamulla ja Jean meni töihin aikaisemmin ; yleensä teemme päinvastoin ja minä tulen kotiin aikaisemmin. Tänä iltana tarkoitukseni on mennä moikkaamaan Ivanaa synnärillä ja viedä sille synttärilahja ja Tiyana-tytölle syntymälahja.

    Metrolippu reistaili ja ensireaktioni oli mennä pummilla ; tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin ja jonotin kiltisti luukulla saadakseni toimivan tiketin. Onneksi, sillä La Défensen uloskäynnillä pummaajat kontrolloitiin !

    Viikko alkaa lupaavasti, ja töitäkin on vain kolme päivää kun lähdemme La Rochelleen torstaina.

  • Sunnuntaina Tom nukkui klo 8 asti – hurraa !!!! Sitten olikin kiire valmistautua lounasvierailua varten. Pikkuveijari on alkanut pulikoida urakalla kylvyssä, ja onnistui kastelemaan koko kylpyhuoneen – kylvettäjästä puhumattakaan. Pesuoperaatio päätyi hysteeriseen kollektiiviseen kikatuskohtaukseen… isovelikin hekotti innoissaan alakerrassa kun kuuli mikä möykkä yläkerrassa oli. Odotamme innolla että Tom pysyy istuma-asennossa kylvyssä ja laitamme molemmat pojat ammeeseen… mistä voikaan tilata vesi-imureita ???!?!?! =D

    Lounasseikkailu sujui mainiosti, Eva ja Jules kirkuivat riemusta juosten ympäri olohuonetta sillä aikaa kun Tom päristeli artisokkasosetta sitterissä. Sitten serkukset söivät, ja lopulta isommatkin pääsivät nauttimaan Valérien loihtimaa intialaista curry-kanaa… aah !

    Seurustelusta uupununeena Tom simahti sitteriin :

  • Ihana viikonloppu, vaikkei tehty paljon mitään. Lauantaina pojat etupäässä nukkuivat ; varsinkin Tom joka alkoi nukkumaan yönsä perjantaina ja veteli hirsiä pitkin päivää lauantainakin – uudesta harrastuksesta innostuneena ?

    Jules puolestaan kinusi koko päivän Eva-serkkuaan, kun olimme paljastaneet että sunnuntaina lounastamme serkkujen luona. Pakko ostaa illalla ruokakaupassa pieni oranssi auto epelille, koska se oli löytänyt Evan tuliaislahjan ja tahtoi ehdottomasti avata Snoopy-rasian jonka sisällä oli (hyvin poikamaiset) vaaleanpunaiset pinnit ja ponnarilenkit…

    Askaroimme Antti-enolle synttärikortin Päivin lahjottamien tarrojen avulla, ja kääntöpuolelle tuli vauhdikas piirustus. Valitettavasti taiteilija ei saanut nähdä itse lahjaa, ettei olisi tullut taistelua sisällöstä.