Hoitotäti Mirlande oli sairaalassa tutkimuksissa, ja otin lomapäivän ollakseni kotona epeleiden kanssa.
Aamupäivällä huristimme takapenkkiläisten (tosin Tom turvakaukaloineen ei mahdu kuin etupenkin vöihin…) kanssa Belle Epine -kauppakeskukseen shoppailemaan.
Jules sai Disney-kaupasta Ihmeperhe The Incredibles -pillimukin ; minusta toi perhe on tosi vinkeä, vähän kuin meidän perhe – tarvii vaan pyyhkiä isosisko kuvasta pois, mutta koneellahan se kävi kädenkäänteessä.
Jälkeenpäin harmitti – pitikin mennä lahjomaan uhmista, sillä se heittäytyi lounaasta lähtien kauhukakaraksi !
Samalla reissulla ostimme Eva-serkulle joululahjaksi herätyskellon jossa jäniksen silmät aukeaa kun saa mennä herättämään vanhemmat, ja itse sain Swatch-sormuksen. Hakemaani valokuva-albumia ei vieläkään löytynyt ; haluaisin Tomille saman kuin Julesille mutta mokomat ovat aina loppu.
Loppupäivä paljastui täydelliseksi uhmis-sirkukseksi. Jules ei syönyt pätkääkään lounaalla ja joutui päikkäreille tyhjin vatsoin. Välipalalla maitopullo kelpasi sentään muttei keksit.
Illalla matsi uhmis vastaan vanhemmat 0-0 : Jules väitti ettei ole nälkä, seisoi ahkerasti nurkassa ja itkeä tuhersi että väsyttää. Niinpä se päätyi nukkumaan eikä ollut moksiskaan ; jo ennen klo 20 oli kiltisti sängyssä ja nukahti. Ennennäkemätöntä.
(Tiedoksi huolestuneille : seuraavana aamuna Jules heräsi eikä ollut moksiskaan edellisen päivän paastostansa. Ei siis nähtävästi ollut edes tulossa kipeäksi, mitä pelättiin myöhemmin illalla katuvaisin mielin. Muttei annettu periksi ettei pokka mene !)