• 1. Viisi suomenkielistä lempisanaani (ei kuitenkaan erisnimiä tai paikannimiä tms.).

    Pihlaja, kinos, noita, savusauna, äiti.

    Kuten Tui sanoikin, sanaan liittyvät mielleyhtymät tekevät niistä jotenkin omia, eivätkä muitten korvaan kuullosta mitenkään kummoisilta.

    2. Suomen kielen sana, joka on mielestäni äänteellisesti kaunein.

    Liplatus. Laineitten hentoinen liplatus mökillä auringon noustessa kuuluu ehdottomasti kalleimpiin lapsuudenmuistoihini. Mutta fuskaan vähän ; tässä oli suurena vaarana että mielikuvat vaikuttavat valintaan. Ehkä sittenkin solina ? Tai ei, se on hitusen liian fiini ja kenties teennäinen, en ikinä käyttäisi itse.

    3. Viisi sanaa, joita tulen käyttäneeksi eniten työssä, arjessa tms.

    Ihana, vimmattu, ehdottoman, nuija, kääk. Tämä pitää kääntää ranskaksi, koska duunin käyttösanasto on sillä kielellä ; näitä käytän vain kotona lasten kanssa, siitä johtuu ilmaisujen yksipuolisuus.

    4. Sanonta, sananlasku tai aforismi, joka merkitsee minulle eniten.

    Isälläni on sanonta joka tilanteeseen ; sääennustukset lyövät laudalta itsensä Kustaa Vilkunan ja vanhan kansan viisaudet paljastuvat hyvinkin paikkansapitäviksi. Hauskin sanonta joka on kaivertunut mieleeni on parrumuijat jotka uhkasivat tulla syömään lautasen, joista kerroinkin riihi-blogituksen ohessa. Googlettamalla se kuitenkin paljastuu tuikituntemattomaksi. Sukukalleus !

    5. Viisi suomenkielistä sanaa, joita eniten inhoan.

    Bongata, tuloshakuisuus, olkkari, julkimo, ylipäätään ruumiinosista kehitetyt tekosiveät nimitykset… Vierastan etenkin uutuuksia jotka ovat ilmaantuneet lähdettyäni Suomesta.

    6. Puhkikulunut fraasi, jonka tilalle pitäisi keksiä jotain uutta.

    Tekonäppärät ilmaisut joita vilisee nykykielessä ovat paljon inhottavampia kuin vanhat kunnon puhkikuluneet sanonnat.

    7. Sana, jonka haluaisin kuulla useammin.

    Upeaa !

    8. Uusin nykykielen sana, jonka olen oppinut.

    Apua auttakaa kielipuolta ! Myräkkä ? (Olen todistetusti aivan pihalla…) No "kurkkusalaatti" maastokuosista puhuttaessa oli mielestäni vuosikymmenen keksintö, muttei todellakaan enää mikään uutuus.

    Ô lecteurs francophones, la traduction de l’analyse de mes expressions et mots préférés et détestés s’avère impossible à réaliser. Mes excuses. =P

  • Kuten kännykkäblogi PligaaMobile jo ehti mainostamaan, sain ensimmäiset bilekuvat synttäreiltäni :

    Comme déjà vanté dans mon mo-blog  PligaaMobile, j’ai reçu des photos de mon anniv ! Merci Pifou…

    N.B. La fameuse robe zébrée.

  • Myös sarjakuvia piirtävän veljeni antamista lahjoista riemastuttavin oli Kiroileva siili -albumi. Milla Paloniemi on tehnyt hykerryttävän hervottomia siilijuttuja, joita luin naurusta kippurassa. Sananparsia joka lähtöön, asennetta työpaikan vastoinkäymisiin ja kipinää palavereihin, kuten myös teräviä havaintoja kahvitauolle eksoottista suomalaista sarjakuvaa tuulettamaan.

    Nyt myös saatavana siilitesti ! Kiitos vihjeestä Genren Saaralle. Havittelen myös raivoisan piikikkäitä t-paitoja…

    Ja mä oon sit citysiili, jos joku %*#§@ ei vielä tiänny.

    Kiroilevasiili

    Parmi les cadeaux les plus hilarants, mon frère qui dessine aussi des BD m’a offert l’album "Hérisson qui jure". Pur bonheur que j’ai dévorée, écroulée de rire.

    Je sais, il ne me reste plus qu’à me porter volontaire pour traduire cette merveille en français pour partager ces perles avec vous…

    Gardez un oeil ouvert, si tout va bien j’arborerai un t-shirt – pas pimenté mais piquant ! – un de ces quatre.

  • Fifin aprillipostaus innosti blogittamaan täkäläisistä aprillikaloista, kun niitä kerran vilisi pihalla ja kujalla. Lounasvieraittemme hurmaava typy naureskeli kun Tom sai kalan selkäänsä, ja naapurin lounasvieraallakin näytti olevan samasta kalaparvesta kotoisin oleva komistus…

    Yritin heikolla suosiolla kääntää kotimaista aprilli-rallatusta "syö silliä juo kuravettä päälle", joka ei rimmannut eikä edes kuullostanut kovin eksoottiselta ranskalaiseen korvaan. Vaikka kalojahan ne sillitkin ovat !

    Une consoeur expliquait les traditions de poisson d’avril français aux Finlandais dans son blog, ce qui m’inspira à publier ici les poissons de notre impasse. Notre charmante invitée rigolait de voir Tom avec un poisson dans le dos, mais comme on peut le constater ci-dessus il ne fut pas la seule victime ; le monsieur en visite chez les voisins y est passé également.

    J’essayais de traduire la comptine finlandaise du 1er avril en français mais sans succès : il y est question de blagues d’avril, qui riment avec manger du hareng… et où l’on termine par une lampée d’eau de flaque boueuse. Mais quelle manie tous ces poissons le 1er avril ?!

    Aprilliä aprilliä
    Syö silliä
    Juo kuravettä päälle

  • Vielä yksi ihana synttärilahja : Warholin vannoutunutta fania riemastuttava pop art -potretti !

    Salajuoni oli täydellisen onnistunut, en ollut edes nähnyt alkuperäistä kuvaa…

    Encore un magnifique cadeau d’anniv : en fan juré de Warhol, quelle surprise de me voir immortalisée dans un oeuvre pop art ! La surprise était totale, je n’avais même pas vue la photo ayant servi pour la reproduction… =)

  • Jo aiemmin mainitsin olevani Vox-blogien beta-testaaja, ja viimeisten viikkojen aikana olen kokeillut innolla PligaaMobile -nimikkeellä kulkevaa mobiiliblogia. Se ei tule korvaamaan "oikeaa" blogia, mutta on vallaton ase arjen kummajaisten ja muiden live-meininkien rapoihin – kuten yllä hiustrendi-katsastus suoraan kampaajalta. Hommeli on myös blogilistalla : PligaaMobile.

    Comme j’avais déjà mentionné j’expérimente depuis quelques temps un blog Vox, et mon tout neuf PligaaMobile s’est avéré un blog mobile fort utile pour poster en temps réel tous les news – comme par exemple les dernières tendances de coiffure ci-dessus.

    Il ne remplacera pas la Rue des Pligaa qui reste mon "vrai" blog – si on peut le dire – rédactionnel, mais devient plutôt son annexe trilingue avec reportages photo.

  • Olipa biletykset, tuntui kuin parisenkymmentä tiejyrää olisi ajanut ylitseni. Vieraita oli sama lukumäärä kuin juhlittavia vuosia, kuten lastenkutsuille suositellaankin…

    Musiikkipuoli ja tarjoilut olivat saada yliotteen, mutta ehdin sittenkin puhaltamaan sähikäiset ja pogoamaan tanssilattialle.

    Ystävät olivat tuoneet suolaisia herkkuja : vuohenjuustopiiras, maissipiiras, useampikin quiche ja lisäksi hyvä kaverini Picard toimitti takuuvarmat voileipäkakut. Jälkiruokana oli mainio banaani-crumble, uunipellillinen brownies-reseptiäni sekä kuuluisa talon sangria.

    Ja kirsikkana kakun päällä, kuten täällä sanotaan – cerise sur le gâteau… raivo-trendikäs lahja ; se Mulberry Roxane joka oli jo haamuillut täällä ! Merci les amis.

    Quelle teuf samedi, avec autant d’invités que d’années à fêter – comme conseillé pour les fêtes des enfants…

    La zik et le buffet furent magnifiques grâce aux amis : une tarte au chèvre, une au maïs, des quiches et des cakes puis quelques pains surprise de notre ami à tous Picard ; en dessert un crumble aux bananes, des brownies, le tout arrosé d’une sangria maison – et en fond sonore les superbes bootlegs apportés par un ami dj.

    Et en chantilly à la fin, comme on dit en Finlande, le cadeau furieusement tendance ci-dessus, entre autres cadeaux magnifiques ; un Roxane de chez Mulberry. KIITOS – merci les amis !

  • Après plusieurs jours de panik à bord, après avoir essayé 12 453 différents modèles aux Quatre Temps à côté du bureau tous les styles allant de champêtre à barbie-pouffe, en passant par djeunz et fashion victime, j’ai finalement trouvé une petite robe chez Motivi, mon QG. Donc va pour une petite robe motif zebré et manches noires, plus dans mes cordes. Un peu rock avec un soupçon de sixties, genre Mary Quant. Dans une robe en soie avec joli décolleté, je me serai sentie déguisée, pas à l’aise. Quand on chasse le rock, il revient au galop !

    Monta päivää kestänyt paniikki ja tyhjän vaatekaapin -syndrooma hellitti vihdoin 12 453 eri asua kokeiltuani työpaikan ostarilla. Päädyin seepra-kuvioiseen Mary Quant -luomukseen jo paljon mainostetussa suosikkiputiikissani Motivi. Kesähepenissä ja tyttömäisissä väreissä tunsin olevani naamioitu joksikin muuksi, ja muiden vakuutteluista huolimatta en sortunut ostamaan yltiömageeta yhden illan pukua. Tässä iässä sitä onneksi jo tietää mikä sopii…

  • Ajattelin onnitella Minna Canthia merkkipäivänsä johdosta samalla kuin kilistellä omani kunniaksi – tämä uunituore liputuspäivä ja peräti tasa-arvon sellainen (!) sattuvatkin oivasti kohdalleni. Onneksi salaisten agenttieni ketju – tällä kertaa toinen hiljattaisista Pariisin vieraistani – valisti minua tästäkin, ja vaalihumun keskeltä pääsin hieman politiikkaa ylevämpiin piireihin. Osuvaa tekstiä Minnasta, samaistun vaikka tunnustan nolona etten ole lukenut :

    "Suomalainen (minä kans) kirjailija (ehkä joskus vielä)… ja hän kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä (blogia). Ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen (kolea !) ja nuorsuomalainen (minäkin nuorrun vuosi vuodelta)… Minna Canth on ensimmäinen suomalaisnainen, joka saa oman liputuspäivän (voi pyhä Sylvi, eikö kukaan muu ole saanut ?). Uuden liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä."

    Lisäksi tämä kontrastoi huimasti ratkiriemukasta kuvaa alla, jonka sain Lontoon kavereiltani. Korkealentoista hörhöilyä – silkkaa minua. =)

    Un jour de fête nationale pas seulement pour la bande à pligaa mais aussi en Finlande, pour la naissance de deux femmes d’exception…

    Thanks to my secret London agents for the picture above !

  • Keskiviikkoisten nettiostosten tuloksena ainoastaan yksi tilaamista hameista sai hyväksynnän ja on heti koeajossa : lyhyt "dirty stone" -värinen denim farkkuhame. (Kuka muuten tiesi että farkku-nimike on alkujaan peräisin sanonnasta "de Nîmes" eli Nîmes-nimisestä Etelä-Ranskan kaupungista ?!)

    Muut on onneksi helppo palauttaa, ja samalla tilaan miehelle Levi’s-merkin motoristimallisen farkkutakin !

    Mon shopping en ligne de mercredi se solde avec un seul article ayant obtenu ma bénédiction : un petite jupe denim de couleur dirty stone, les autres étant heureusement faciles à retourne. J’en profite pour commander pour le chef de bande pligaa une veste Levi’s coupe motard !

    Saviez-vous que le terme denim vient de l’appellation "de Nîmes" ?!