Melkein joka-aamuinen raivostukseni juontaa varmaankin juurensa taas näistä kuuluisista kulttuurieroista…
Miten joku kehtaa parkkeerata autonsa keskelle ajoväylää tukkien koko kaistan pahimpana ruuhka-aikana, vain hakeakseen tupakka-askinsa kulman tupakkakaupasta ?! Parkkipaikkoja kun ei ole tyrkyllä, voi surutta laittaa päälle hätävilkut ja heilauttaa kättään kiitokseksi kanssaihmisten kärsivällisyydestä palatessaan viiden minuutin päästä autoon. Tarviiko mainita että ko kadulla on ainoastaan yksi kaista kumpaankin suuntaan, ja rutjasti liikennettä, busseja ja muuta menopeliä.
Samoin parkkeeraus jalkakäytäville on pariisilaisautoilijan suosikkilajeja. Mitä kapeampi katu, sitä parempi : "lastenrattailla hurjastelevat menkööt ajoväylälle, muutenkin jo niin perhanasti kersoja etteivät mahdu tarhaan, eipä haittaa jos pari kolme jää auton alle"…
Esikoista kärrätessäni olin sen verran vauhko, että ajoväyläkiekaukset saivat minut näkemään punaista, ja otin tavakseni nostella moisten parkkiterroristien tuulilasinpyyhkijät pystyyn. Vapiskaa ja peljätkää suomalaista raivotarta ! Mielikuvituksessani kyllä revin ne oikeasti irti, puukotin renkaita ja täggäsin autonkylkeen nokkelia loukkauksia.
Oma lukunsa ovat myös ne ratinvääntäjät joiden mielestä polkupyöräilijä on oikea maanvaiva joka pitäisi ohittaa vaikkei kunnolla mahtuisikaan. Turvaviirin hipomisesta saa lisäpisteitä, top-luksusta on jos kurvaa fillaroijan ohi ja kääntyy oikealle niin että tämä kirskuttaa jarruja. Kerran jopa katkaisin jarruvaijerin kun niin epätoivoisesti tarrasin kahvaan ; sillä kerran tunnustan kyllä että sekä minä että auto ajoimme jalkakäytävällä… kröhöm.
Tekee mieli lätkäistä parkkirajoitteisille samantyylisiä sakkolappuja kuin mitä Jenni-Juulia ehdottaa. Ja laittaa oman fillarini taakse iso kilpi ESPECE PROTEGE (uhanalainen suojeltu laji) !
Alla pyöräilykaista Bastille-korttelissa ; huomaavaa että ajattelevat myös hauiksiamme, tulee mukavasti harjoitusta kun kantaa fillarin ja takana istuvan epelin tästä loukusta ulos…
Je rouspète encore contre l'incivisme des Français au volant… et je pourrai embrayer sur l'incivisme consumériste, le manque de volonté de recycler quoi que ce soit… mais je me retiens, rassurez-vous.
Il y a juste des jours je me sens très très finlandaise et où je n'ai pas envie de m'intégrer ! Quand on me fait une queue de poisson pour passez devant mon vélo pour tourner à droite et que je dois freiner comme une cintrée ; quand une voiture bloque le trottoir et je me trouve sur la chaussée avec ma poussette ; quand un fumeur forcené se gare au milieu de la seule voie pour aller au tabac – à l'heure de pointe, sinon même pas drôle – protégé par ses warnings.
Ci-dessus une piste (moyennement) cyclable à la Bastille. Sympa de penser à nos petits bras : ça les muscle drôlement de porter le vélo et le passager dans le siège enfant pour sortir de cette panade.
Je crois que je vais passer une commande chez jesaispasmegarer.com :
Maurelita.com 2.0 