Enfin la déco de Noël en place ! J’ai fini par obtenir une guirlande qui fonctionne (après un retour de deux défectueuses) et nous l’avons accorchée à la fenêtre derrière le sapin (énorme) :
Jouluvalot vihdoin mallillaan. Palautettuani kahdet rikkinäiset postimyyntiin, tähtivaloverho prameilee ikkunassa jättileveän joulukuusemme takana.
Juostuamme koko päivän kaupungilla jouluostoksilla, viimeisillä metreillä kokosin energianrippeeni ja piipahdin kukkakauppaan ostamaan joulukuusta, poikien hartaan toivomuksen mukaan. Avulias kukkakauppias lupasi toimittaa juhlavimpaimen kotiin samana iltana, mutta sen tiivistä verkkoa ei saanut avata.
Kotiin saapuessamme esikoinen riensi näyttämään koloa ikenessään : ensimmäinen maitohammas oli lähtenyt irti salmiakkikalenterin saaliksen avittamana ! Jo pitkään heilunut pieni alaleuan helmi komeili keittiön pöydällä, ja poika oli kovin ylpeä.
Samalla kuusi saapuikin, ja ratkoin innolla sen auki pakkauksesta – vain tajutakseni erehtyneeni pahan kerran sen volyymin arvioinnissa. Puu oli melkein yhtä leveä kuin korkeakin, eikä mitenkään sopinut tavalliselle paikalleen. Sahausta, oksien kiinnitystä naruilla ja tuskanhikeä seuranneitten hetkien jälkeen saimme sen sopimaan ikkunan eteen, mutta myönnän aliarvionneeni täysin Nordmann-komistuksen tuuhean olemuksen.
Ranskassa kun ostetaan kuusi kuin sika säkissä.
Après avoir couru les magasins toute la journée, j’ai rassemblé mes dernières forces pour acheter un sapin chez notre fleuriste attitré, pour exaucer le voeu des garçons exprimé il y a déjà longtemps. Le fleuriste promit de livrer le sapin le soir même mais je n’ai pas pu le voir déballé sous peine de ne pas le voir arriver avec la voiture du fleuriste.
En rentrant nous fûmes accueillis par l’aîné qui arborait fièrement un trou dans sa gencive : la première dent de lait était enfin tombée, à l’aide d’un salmiakki coriace…
Et le sapin sonna à la porte aussitôt, et dès que j’eus commencé à cisailler son filet pour le libérer, je me rendis compte à quel point j’avais pu me tromper sur le volume de notre Nordmann. Il était trois fois trop grand pour l’emplacement prévu !
Suite à de longs moments de sciage, de rattachement de branches par de fils et de sueurs froides face à l’énorme conifère, il finit par trouver une place devant la fenêtre.
Dixit mon père – éleveur de sapins à ses heures – c’est qui s’appelle acheter son sapin comme un cochon dans un sac (sans le voir).
Jipii, tätä en ollut osannut edes toivoa ! Poikien lisäksi minäkin sain omani – miam.
Je n’avais même pas osé en rêver – quelle belle invention. J’ai le mien aussi.
Fête de l’indépendance de la Finlande : 90 ans ! 
C’est aussi la fête de mon père dont le deuxième prénom est Niilo (Saint Nicolas), et ça tombe bien car il est là avec mon frère pour le week-end.
Inutile de préciser que nous avons reçu une avalanche de cadeaux, vodka, salmiakki (réglisse salée), saumon, magazines, galettes de Carélie…
Suomen 90. itsenäisyyspäivä !!!
Ja samalla isäni nimipäivä toisen etunimen kunniaksi. Tämä osuu oivasti sillä isäni ja veljeni ovat meillä pikaisella visiitillä.
Eilen siis saimme suuren kuorman ihania tuliaisia (fuskasin ja laitoin vanhan tuliaiskuvan, jos joku ihmettelee lehden kesäistä kantta) : salmiakkia, graavi- ja loimulohta, vodkaa, salmiakkia, karjanlanpiirakoita, salmiakkia, lehtiä, salmiakkia…
Le père Noël est passé chez nous en avant-première, en rapportant une belle pièce de Rovaniemi… tadaa !
Admirez le t-shirt chocolat-orange avec une étoile argentée, à l’effigie d’un ami bloggeur entrepreneur média dans la capitale de la Laponie finlandaise : un talent arctique inouï que l’on veut soutenir. "Mie olen Rautasilta" = Chuis le Pont de Fer, la société se nommant ainsi d’après le nom d’un pont de Rovaniemi.
Joulupukki piipahti meillä etuajassa ja kiikutti tilaamani über-designin t-paidan miehelle : suklaanruskeaa ja oranssinkeltaista hopeaisella tähdellä ©RAUTASILTA. Näin rautaista yrittäjää kelpaa tukea, ja Pariisissa eksoottinen paita on yliveto. Arktista media-taidetta à la Medis !
Stage de percussions (djembé) et de danse (sabar) au Sénégal du 25 février au 7 mars 2008, via le mari d’une amie !
Pour plus d’infos, voir le flyer ci-dessous (cliquer pour agrandir) ou contacter directement :
Mamadou Traoré, O6.11.95.21.76, siwangtcho [at] yahoo.fr
Djembé-kurssi sekä sabar-tanssitunteja Senegalissa helmi-maaliskuussa 2008, ystäväni miehen kautta.
Lisätietoja oheisessa mainoksessa (suuremmaksi klikkaamalla) tai suoraan ylläolevasta osoitteesta.
Eilinen Ikean reissumme sai minut jouluvouhkoksi, ja hain epätoivoisesti valaistuksia ikkunaan viereiseltä Quatre Temps -ostarilta lounastunnilla. Tarjonnan ollessa tismalleen yhtä surkeaa kuin naapurimaan liikkeessä, päädyin tilaamaan La Redoute -postimyynnistä läjän valokoristeita taloon. Paketti saapuu kukkakauppaani ylihuomenna – eläköön virtuaaliostokset.
Passablement énervée d’avoir fait chou blanc chez Ikea hier, je pense avoir essuyé les plâtres d’un magasin encore trop nouveau et pas rôdé. Pour me consoler, les Quatre Temps n’offrant rien de potable à midi, j’ai commandé une armada de rideaux lumineux à La Redoute. Livraison chez mon fleuriste préféré après-demain !
Aamusta asti vettä on tullut kuin aisaa, ja toteutimme jo pitkään havitellun löytöretken läheiseen Ikeaan. Tällä kertaa autolla ; sekä sään että ostoslistan pituuden vuoksi pyörät saivat jäädä kotiin.
Kymmenen tienoilla heti ovien auettua oli autuaan rauhallista, ja iso parkkihalli kaikui tyhjää – ihmettelimme oliko paikka edes auki, niin vähän autoja siellä oli.
Raivostutti kun houkuttelevan punaiset tähtivaloverhot olivat loppuneet eikä joulukinkkuja ollut mailla halmeilla, mutta muuten retki oli antoisa. Ritarileluarkku pojille, tyynynpäällisiä, loputtomasti elintärkeää pikkukrääsää sekä ruokapuolelta pipareita, karviaismarjahilloa, Felix-suolakurkkuja, graavilohta, lihapullia… arvannette mitä meillä syötiin tänään !
Iltapäivällä tartuin kammoamaani silitysrautaan sarvista kiinni ja kuumaliimasin pligatsujen housuihin vinhat paikat : paloauto, prätkä ja Union Jack antavat uutta ilmettä puhkikuluneisiin polviin.
Mutta tuntemassani nappikaupassa ei ollut kuin nuo kolme hupaisaa tarraa ; nyt on löydettävä kiireesti lisää samantyylisiä. Esikoinen kinuaa myös paloautoa, kuopukselle tarvisi paikat kaksiin muihinkin housuihin…
* * *
Jour de pluie, virée chez le nouveau magasin Ikea tout proche. Mais en voiture pour changer, ce qui nous permit de faire une liste de courses bien plus conséquente qu’à vélo. Etant donné notre arrivée quasiment à l’ouverture, un parking effroyablement vide et une paix royale chez les Suédois.
Hélas les guirlandes "rideau lumineux étoiles" étaient en rupture de stock et au rayon épicerie pas la moindre trace d’un jambon de Noël, mais nous sommes tout de même rentrés avec un butin respectable :
Un coffre à jouet "malle de chevalier", housses de coussin, couverts, une tonne de bricoles vitales et surtout des pipari (biscuits genre pain d’épices), confiture de groseilles à maquereaux, des cornichons Felix, du saumon cru-salé gravlax, des boulettes de viande… vous devinerez ce que nous avons mangé aujourd’hui.
Voi harmi, tämä meni sivu suun ! Pariisin ruotsalaiskirkon joulumyyjäiset sulkee puolen tunnin päästä. Onneksi kävimme Ikeassa aamulla.
Argh, on vient de rater ceci ! Moins de 30 min avant la fermeture. Snif… Heureusement que nous sommes allés chez Ikea ce matin.
Joulukuun ensimmäinen.
Olin metsästänyt torstaina kuumeisesti "kestävää" joulukalenteria, tavoilleni uskollisena viime tipassa ja kaikkialla kaupattiin ei-oota. Tarkoitukseni oli ollut ostaa ne kerrankin ajoissa, mutta mieluista ei osunut kohdalle enkä halunnut hankkia tylsiä markettimalleja. Halpissuklaata joka aamu, ei kiitos.
Pelastus löytyi Auchan-supermarketista, jossa myyjä puisteli päätään ja sanoi jäljellä olevan ainoastaan Kinder-kalentereja – yök. Kävellessäni ohi joulukoristehyllyistä huomasin riemukseni huopakankaiset pienillä taskuilla varustetut kalenterit ; toiselle punainen, toiselle valkoinen.
Kerroimme tontun käyvän joka yö tuomassa yllätyksen seuraavan aamun ruutuun, ja tänä aamuna pojat olivatkin ensitöikseen korkkaamassa kalenteria. Tarkkana kuin porkkana ettei unohdu joku ilta ! Jemmassa on mm marmorikuulia, MiniSmarties-askeja, pikkuruisia veturi-magneetteja…
* * *
Cette année je souhaitais investir dans un calendrier "durable" mais aucun modèle ne m'inspirait. Finalement, je trouvai mon bonheur jeudi dans un grand surface.
Deux panneaux en feutrine, avec des pochettes pour accueillir une petite surprise chaque jour.
Le lutin – assistant du Père Noël – passe chaque nuit y déposer un petit quelque chose. Gare à ne pas oublier ça – j'ai déjà un stock de billes, de boîtes de MiniSmarties, de magnets locomotive…
Maurelita.com 2.0 