Imaginez si les routes étaient comme les pistes cyclables ; quels dangers devraient affronter les automobilistes au quotiden ? Des poubelles ou des panneaux de signalisation en plein milieu des pistes, des voies qui se terminent en queue de poisson sans crier gare, des bouches d'égouts béantes…
Un site de cyclistes finlandais a développé sa version des faits, avec un montage où des véhicules lents et rapides, des piétons et chiens en laisse et des enfants se cotoyent. En Finlande les pistes cyclables sont souvent combinées avec le trottoir en un espace commun de "trafic léger", qui semblent une excellente alternative à la cohabitation houleuse des bus et vélos de Paris – mais qui a ses limites également. Chacun doit y mettre du sien, la tolérence entre cyclistes et piétons a du chemin à faire à Paris en tout cas.
* * *
Mitä jos autot joutuisivat kokemaan samat haasteelliset olosuhteet kuin pyöräilijät ?
Mainiossa brittiläiskampanjassa sivuilla London Cycling Campaign on kuviteltu miltä pyöräteitten vitsaukset tuntuisivat ajoteillä : jättimäisiä roskiksia keskellä ajoväylää, kaistoja jotka loppuvat kuin seinään ilman varoitusta, liikennekilpiä esteenä, vaarallisena ammottavia katuviemäreitä vaanimassa…
Suomalainen Kaupunkifillari on myös tehnyt oman versionsa pyöräilijän painajaisesta, jossa hitaat ja nopeat ajoneuvot ovat sikin sokin ja joukossa poukkoilee lapsia ja koiria talutushihnojen päässä. Kotimainen kevyen liikenteen väylä vaikuttaa erinomaiselta idealta verrattuna tulenarkaan pariisilaiseen bussit + fillarit -yhtälöön, mutta jokaisen täytyy oppia suvaitsevaisuutta ja ottaa huomioon muut. Etenkin Pariisissa, jossa pyörätiet pursuilevat piittaamattomia jalankulkijoita – ja soittokelloon joko ei reagoida kuulokkeitten takia, tai pelästytään ja parhaassa tapauksessa annetaan pyöräilijälle käsilaukusta tai kävelykepistä.
Maurelita.com 2.0 