Maurelita.com 2.0

Maurelita augmentée

Dompteuse d’outils collaboratifs le jour, vélotaffeuse et bloggeuse bilingue le reste du temps.

blogistan cuisine deko joulu-Noel kulturellissime modeuse paris pligaa ranska rock suomi vélo web écolo

  • Shoppailuinfoa tyttökavereille

    Scoop : luin juuri että Stella McCartney on suunnittelemassa vetimiä Henkalle ja Maukalle !

    Nelisenkymmentä eri mallia Stellan luomuksia tulee myyntiin marraskuussa ; tuleeko ryysis olemaan pahempi kuin Karl Lagerfeldin tekeleitten johdosta ?!?! Edellämainitun mallit eivät kiinnostaneet kummemmin, mutta Stellalta pitäisi löytyä ehdottomia vetonauloja.

    Eli nyt kalenterit esiin ja rustatkaa shoppailusafari koodinimellä "Stella McCartney for H&M" marraskuun puolelle.

    Sitä odottaessa voi lähettää kiitollisia ajatuksia

    Dove-mainoskamppanjan takana lymyäville aivoille. Mainiot kaksi kertaa tavallisia mainoskamppanjoita tehokkaammat julisteet vetoavat jokatytön tavanomaisuuteen, ja saavat tuntemaan olonsa puhtoisaksi ja muutenkin hyväksi. Kate Moss suksikoon suolle !!!

  • La Rochellen hurvittelujen jälkimaininkeja

    Hip hei… ja paluu arkeen La Rochellen hurvittelujen jälkeen. Olemme tosin melkein väsyneempiä kuin ennen "lomaa" : Tom kitisi pari yötä poskihampaitaan, jotka kaikki neljä (mokomat !) tekevät tuloaan yht’aikaa, kun taas serkukset Jules ja Eva hyppivät hullun lailla iltaisin eivätkä malttaneet nukkua inhimilliseen aikaan…

    TomViikonloppu oli tapahtumarikas : kävimme Ile de Ré -saarella lounaalla ipanoitten kanssa, Jules pääsi sivuvaunuajelulle sylissäni mm toriostoksille ja parille muullekkin lyhyelle reissulle. Tenava on uskomattoman ylpeä kun saa istua kypärä päässä ja ohikulkijat katsovat meitä. Varsinkin kun muita lapsia on ihmettelemässä, Jules on pakahtua tärkeydestä !

    Ostimme Tomille uuden "isojen" turvaistuimen [kuulen tänne asti erään ahkeran blogilukijan helpotuksenhuokauksen…] ja paluumatkalla takapenkkiläiset pitivät hauskaa toisiaan kutitellen ja lelut vaan viuhtoivat peruutuspeilissä.

    Harjoitin myös luovaa kierrätystä anopin ompelukoneella paikkaamalla Jeanin farkkuja ; taiteilin keltaruudulliset paikat isolla oranssilla siksakilla – Jules seisoi vieressä kun ompelin ja hoki että isi konttaa moton alla ja rikkoo housut…

  • Henkistä vasarointia

    Viikon motto :
    Quand on n’a qu’un marteau, tout ressemble à un clou.
    (Kun käsillä on vain vasara, kaikki näyttää naulalta.)

                    *   *   *

    Mokoma vesirokko alkaa nujertua – oli jo aikakin, toivottavasti jättämättä pysyviä merkkejä. Olikin turhauttavaa olla koko helteinen vappuviikonloppu sisällä ikkunaluukkujen takana, ja odotamme innolla pääsevämme tuulettumaan meren rannalle La Rochelleen pitkäksi viikonlopuksi.

    Saimme kutsun pikku-Tiyanan ristiäisiin, ja lounastunnilla suunnistan Zara-putiikin lastenosastolle toivoen että näkemäni pellava-asu (kokoa 3v) on vielä jäljellä rekissä…

    Mutta suurin pähkäilyn aihe on mitä itse laitan päälleni ? Jos löytäisin vinkeän kesämekon, se kävisi sekä tulossa oleville synttäri- ja lastenkemuille, että ristiäisiin. Matemaattisesti, kun tulevilla kuusilla kutsuilla on kahden eri kaveripiirin jäsenet kolmena eri kertana, tarvin vähintäänkin kolme eri asukokonaisuutta, eikö niin ?!?! =D

    sokolskyJa sarjassamme kuka kissan hännän nostaa jollei kissa itse, mainittakoon että olen kunnostautunut "kilpailevalla" blogilla eli täyttänyt Pariisin Piiperoitten sivuja, mm linkkejä ja osoitteita…

    Viimeisenä mutta virkistävimpänä, tutustuin juuri virtuaalisesti valokuvaajaan nimeltä Melvin Sokolsky : The Prisoner -telkkasarjan surrealistista maailmaa muistuttavassa tunnelmassa ikuistetut 60-luvun muotikuvat ovat vaikuttavinta mitä olen pitkään aikaan nähnyt ! Harmi että valokuvanäyttely Pariisissa loppuu jo tänä viikonloppuna.

  • Kotimainen vappu

    Tuore kuva kotimaisesta vappumaisemasta ! Aitoon vapunviettoonhan kuuluu siman ja tippaleipien ohella kesäkengissä lumisohjossa ramppaaminen… hih.

    ILOISTA VAPPUA !!!

  • Vesirokkoviikko

    Onneksi Edith ei käynyt pesueensa kanssa sunnuntaina ; Tom sai ekat näppylät maanantaina – ja Jules seuraavana aamuna. Eli olimme tarkalleen itämisajan huippukohdassa (12 päivää) ; täsmällisiä poikia meillä.
    Pojat viettävät päivänsä yöpuvuissa ettei vaatteet hinkkaa, ja öisin yritetään olla ilman paksuja peitteitä.
    Jules on entistä järkymmän näköinen ja kuumeinenkin ; oli vähän levoton yö ja kutiaa kovasti, mutta se yrittää urheasti olla raapimatta kun vakuutettiin että ne menee pois sitä nopeammin mitä vähemmän niitä raapii. Lohduttaudumme sillä että jos Tom voi jo paljon paremmin, niin Juleskin varmaan huomenna !
    * * *
    P.S. Viikon mietelause on tiistain Iltasanomista:
    « Tutkijoiden mukaan tekstiviestien näpyttely ja sähköpostien alituinen kirjoittelu laskevat käyttäjän älykkyysosamäärää jopa 10 pisteellä. Kyseessä on keskittymisen herpaantumisen aiheuttama ohimenevä ilmiö, jolle tiedemiehet ovat antaneet nimen infomania. »
    Lohdutukseksi tyttökavereille jotka tekstaroivat ahkerasti : fakta koskee lähinnä miespuolisia käyttäjiä… =D
    Tom-parka alkoi jo voimaan paremmin eilen ja ryntäili ympäri taloa milloin kontaten, milloin kävelyä tapaillen – ja kompasteli mokomaan yöpukuun joka valahti kuin Kippari-Kallen Hajuherne-vauvan asu ! Olin ottanut isompia kokoja käyttöön ettei ompeleet kiusaa, ja siinä sitä oltiin. Äidit ovat sitten raivostuttavia.

  • Äiti on aina oikeassa…

    § 1. Äiti on oikeassa

    § 2. Äiti on aina oikeassa

    § 3. Jos joku on eri mieltä äidin kanssa, katso edellisiä pykäliä.

    § 4. Äiti ei makaa – hän mietiskelee

    § 5. Äiti ei laiskottele – hän tarvitsee lepoa.

    § 6. Äiti ei ole myöhässä – hän ei ole nyt paikalla

    § 7. Äiti ei riitele – hän perustelee

    § 8. Äiti ei lueskele lehtiä – hän pitää itsensä ajan tasalla

    § 9. Äiti ei juoruile – hän selvittää asioita

    § 10. Äiti ei vehkeile toisten äitien kanssa – hän kasvattaa

    § 11. Äiti ei huuda – hän painottaa asiaa, jotta kaikki kuulisivat

    § 12. Äiti ei hauku – hän neuvoo

    § 13. Äiti ei juo – hän maistelee

    § 14. Menet äidin luokse oman ideasi kanssa – palaat äidin idean kanssa

    § 15. Mitä enemmän kritisoit äitiä, sitä huonommin menestyt elämässä

    Hyväksytty Pelastakaa äidit ry:n vuosikokouksessa (ry = rekisteröimätön yhdistys)

  • Autoilua ja salmiakkiseuraa

    Tiskikonemetsästyksen (entinen mokoma meni rikki) ohessa koko viikonloppu kului ahkeran autoilun merkeissä, heti kun kahden sadekuuron välissä uskaltauduimme pihalle.

    Edith kävi pikavisiitillä sunnuntaina ja mutustelimme yhdessä salmiakkia – touhukkaan palomiehen tarkkailun alla…

  • Etiikkaa ja muita mietteitä

    Tämän viikon Ellessä on erittäin mielenkiintoinen juttu reilun kaupan muodista sekä kestävästä kehityksestä – muotivinkkelistä ! Opin että puuvillan viljely on hirvittävän tuhoisaa luonnolle, mikä on sinänsä ällistyttävää ; voisi päinvastoin kuvitella että puuvilla olisi luontoystävällinen materiaali jota pitäisi suosia.

    Lehdessä mainitaan mm « Cabane de la Haute Couture de la Misericordia » : ranskalainen suunnittelija piirsi koulu-uniformut ja perulaisen slummissa toimivan ompelijakoulun oppilaat valmistivat ne paikallisen koulun oppilaita varten.

    Samaan syssyyn työkaverini lähetti meille viestin jossa kertoi kahden ystävänsä maailmanympärimatkasta kestävän kehityksen merkeissä. Kaverukset Sylvain Darnil ja Mathieu Le Roux tapasivat yrittäjiä (arkkitehtejä, kirurgeja, pankkiireja, kemistejä…) jotka rakentavat haluamaansa maailmaa, sen sijaan että alistuisivat nykyiseen kertakäyttökulttuuriin.

    Listasin matkasta kertovan kirjan heti tuleviin kirjaostoksiini, ja kerron lisää tuottavista sairaaloista jotka hoitavat 70% potilaista ilmaiseksi, taloista jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, pankeista jotka auttavat asiakkaitaan pois köyhyyskierteestä ansaitsemalla samalla rahaa, ja kaikista muista utopioista jotka voivat siis toteutua !

    Ranskaa lukeville linkki ko kirjaan : amazon.fr ja Fnac.com sekä Pariisin liepeillä asuville vinkki : Telemarket tarjoaa myös reilun kaupan tuotteita.

  • Piipaa-auto saapui taloon

    Vietimme Julesin synttäreitä tänään, päivää myöhässä koska halusimme juhlia yhdessä koko perheen voimin.

    Lounaasmenyy koostui päivänsankarin herkuista : nuggets ranskiksilla + ketsuppia, mehua, jugurtti…
    Päikkäreitten jälkeen oli vuorossa synttärikakku, autonmuotoinen suklaa-semmoinen jonka kynttilät sankari puhalsi kolmeen kertaan (kolme vuotta, kolme kynttilää, kolmet puhallukset…) ja tradition mukaan ei halunnut edes maistaa kakkua. Kakun koristeina olleet karkit kyllä kelpasivat !

    Ja sitten puimme lämpimästi päälle hurjan tuulen takia, ja suunnistimme joukolla autotallille. Sen perukoilta löytyi uutuuttaan kiiltävä punainen paloauto, joka odotti omistajaansa. Jules ei ollut uskoa silmiään, vaikka olimme jo etukäteen puhuneet miten isoja polkuautot voivat olla.

    Komeus on metallinen, siinä on konepellin päällä soittokello (joka soi ihan itsekseen nurmikon töyssyissä…), molemmilla sivuilla on puiset tikapuut ja takana paloletku veivineen. Tällä kelpaa sammutella tulipaloja.

    Heti opittuaan hallitsemaan ajoneuvon, täyskäännökset ja muut hienoudet, Jules kiirehti lavastamaan kolarin, jossa Tomille lainattu oranssi muovikuorkki syttyi palamaan (onneksi ilman kuljettajaansa…) ja joka sammutettiin kovalla tohinalla. Muita tulipaloja sammutettiin mm vanhempien kengistä, nurmikkopaloja oli montakin ja liukumäkikään ei jäänyt paitsi palomiehemme tehokkaasta toiminnasta.

    Kiitokset vielä Mumulle ja Vaarille jotka olivat mukana lahjassa ; tästä ei syntymäpäivä enää parane.

  • Hyvää syntymäpäivää Jules ja onnea pikkuveljellekin ensiaskeleitten johdosta

    Jules täyttää kolme vuotta tänään, mutta juhlimme vasta viikonloppuna oman perheen kesken. Lastenkutsuthan jouduttiin lykkäämään vesirokkouhan takia – toivottavasti meillä ei kukaan saa tartuntaa.

    Mumun, Vaarin ja meidän yhteinen lahjamme Julesille on iso punainen polkuauto, ja sitä pitää päästä kokeilemaan pihalle. Härveli on metallinen punainen paloauto, jossa on jopa vesiletku tulipalon sammutusta varten.

    Monta viikkoa kestäneen harjoittelun tuloksena Tom otti ensimmäiset “oikeat” askeleensa eilen. Useana päivänä oli jo aikeita, mutta sinnikkäät yritykset olivat tähän asti päätyneet malttamattomuuden takia milloin vastassa olevaan syliin, milloin yllättyneen isoveljen niskaan tai lattialle….

    Tänä viikonloppuna siis juhlitaan tuplasti, ja lastenkemuilla ystävien kanssa ensi kuussa voimme juhlia molempien veljesten syntymäpäiviä.

    Kuvareportaasia odotellessa toivotamme iloista viikonloppua kaikille !