Deux chérubins innocents jouaient tranquillement chez eux, pendant qu’un esprit empreint de neutralité bienveillante complotait pour mettre en oeuvre un outil redoutable. Un journal qui relaterait leurs aventures photogéniques et géniales à la branche familiale proche mais géographiquement fort éloignée, aux fins fonds de la Finlande natale de leur mère.
Au fil des mois, les sujets du blog se diversifient, les garçons cédant de plus en plus de place aux interrogations linguistiques, éducatives et écologiques de la petite maman rousse aux ambitions folles. Les safari de shopping, les projets de déco, diverses questions métaphysiques, le développement durable, le rock français, les cantines scolaires parisiennes, l’interdiction de la copie privée en Finlande, les romans sur la table de chevet et les lectures dans le métro… Le carnet devient le témoin d’une famille multiculturelle et bilingue.
Initiant un grand chantier pour marquer la première bougie du blog en finnois, les lecteurs potentiels francophones ont arraché la promesse d’une version bilingue – que voici !
Reste à régler quelques questions techniques, telles comment tromper la structure rigide de l’outil de publication gratuit pour permettre une lecture aisée dans les deux langues.
Vivement les premiers commentaires – en français – et les visiteurs pour souffler la première bougie !
* * *
Tasan vuosi sitten kaksi pahaa-aavistamatonta piiperoa leikkivät kotonaan, kun juonitteleva pieni punatukkainen äiti loi nettipäiväkirjan kotijoukoille Suomessa.
Alkuperäinen tarkoitus oli kertoa piiperoitten kuulumisia, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua blogittaja kaappasi tiedotuskanavan omille pähkäilyilleen ja (shoppailu)seikkailuilleen.
Eettiset, ekologiset ja mitä eriskummallisemmat aiheet vilisevät blogissa nykyään. Ranskisrokista kouluruokailuun, metafyysisistä kummajaisista kestävään kulutukseen, tekijänoikeuslaista sisustussuunnitelmiin ; poikien lokikirjasta löytyy mitä moninaisempia aiheita ja kannanottoja.
Mutta ranskalaiset olivat hyvin kateellisia koska eivät voineet lukea raapustuksiani, ja yleisestä painostuksesta lupasin blogisynttäreitten kunniaksi kaksikielisen version, jonka sisältöä olen jo alkanut työstämään – vaikka käytännölliset yksityiskohdat ovatkin täysin harkitsematta.
Varaan itselleni kuitenkin täyden oikeuden tehdä edelleenkin blogituksia pelkästään suomeksi jos se huvittaa ; kaikkea ei käännetä, mikä pätee molempiin suuntiin.
Uutta uljasta ulkoasua odotellessa, tervetuloa puhaltamaan blogin ensimmäistä kynttilää ja kommentoimaan Blogistanin pariisilaissulkaa !
Viime 
Maurelita.com 2.0 