Oli synkkä ja myrskyinen ilta.
Viides marraskuuta 2004.
Autuaan tietämättöminä äitinsä juonitteluista, kaksi pientä poikaa leikkivät kotonaan hoitotädin kanssa.
Samaan aikaan Pariisin La Défense -liikekorttelissa, ilta alkoi hämärtymään…
Mitä todella tapahtuikaan ? Esihistoriallisella blogialustalla U-blog aloitti hetken päähänpistosta TÄMÄ ; neljä vuotta myöhemmin kahden pienen pojan omalle perheelle tarkoitettu nettipäiväkirja on muuttunut pariisilaistuneen suomalaisen julkiseksi blogiksi, verkostoituneena kotimaan Blogistaniin ja mitä erilaisimpiin muihinkin yhteisöihin.
Kaksikielistä blogitusta on jatkunut blogin yksivuotispäivästä mitä sekalaisempien aiheitten saralla : kielikysymyksiä, kouluseikkailuja, kestävää ihmettelyä ja shoppailua, dekoilua, hurjia haasteita, ranskalaista ja kotimaista rokkia…
Kiitos teille lukijat, on uskomatonta miten huimaksi blogiseikkailu on muuttunut ja miten antoisaa tämä on ollut. Varoituksena mainittakoon etten aio lähiaikoina lopettaa !
* * *
Que s’est-il réellement passé le 5 novembre 2004 ?
Sur un coup de tête, une création d’un blog en guise de journal intime de deux petits garçons, destiné principalement à la famille en Finlande – mais très rapidement détourné pour les réflexions blogosphériques d’une Finlandaise à Paris, avec des clins d’oeil aux questions linguistiques, éducatives et écologiques.
Des billets sur le shopping, les projets de déco, diverses questions métaphysiques, le développement durable, le rock français ou finlandais… et tout ceci également en français depuis le 5 novembre 2005 !
Car, à la demande des lecteurs francophones, pour les un an du blog j’avais décidé d’écrire chaque billet dans les deux langues. Et gare à vous – je ne suis pas près d’arrêter, tellement l’aventure me plaît.
Merci à mes lecteurs ; vos commentaires font de ce blog ce qu’il est aujourd’hui.
Maurelita.com 2.0 
Répondre à Geranium Annuler la réponse.