Kolmatta viikkoa nunujahtia. Nunu eli ranskaksi nounou on väännös nourrice-sanasta, joka nykykielessä tarkoittaa lastenhoitajaa, hoitotätiäkin. Edellinen kallisarvoinen tohtorintyötä valmistellut tutkijatyttö ei saanut alaansa vastaavaa harjoittelupaikkaa ja lähti Pariisista kotiseuduilleen, ja meille jäi kaksi viikkoa aikaa etsiä uusi kaitsija pojille.
Täällä etsitään yhä "hoitotätejä puhelintolpista" kuten ammoin Suomessa 70-luvulla, tai pikemminkin pikkuilmoilla joita olen teippaillut hulluna lähiseudun leipomoihin, apteekkeihin, kukkakauppoihin, koulun ilmoitustaululle, kaupungin lastenhoitoavustajien toimipisteeseen ja aasialaisten krääsäkauppaankin.
Soittoja on tullut muutamia, mutta toinen toistaan epätoivoisempia tapauksia. Yhdellä oli jotain häikkiä puhelimessa yht'äkkiä kun sanoin että kyseessä olisi tietenkin laillinen työpaikka, toinen haki tismalleen samaan aikaan 16:30 lapsia jostain eri koulusta, kolmas oli puolalainen tosi kivan tuntuinen ope joka saa varmaankin työlupansa vuonna 2017, seuraava ei ymmärtänyt kysymyksiäni puhelimessa ja intti olevansa kiireinen ja haluavansa tavata livenä heti paikalla, joku oli metrossa eikä kuullut ja tietenkin salatusta numerosta soitettu puhelu katkesi… mutta tämänpäiväinen löi kaikki muut laudalta.
Tomeran tuntuinen täti-ihminen – voimakkaalla korostuksella, kuinkas muuten – otti ohjat käsiinsä heti ennen kuin ehdin edes kertoa että oltiin laillisesti palkkaamassa, ja kysyä pamautti olenko musl1mi vai kr1stitty.
Kylmän sodan aikaista neukkutaktiikkaa soveltaen kysyin toistamaan kysymyksen saadakseni aivoni sisäistämään tiedon, ja olin kuin olinkin kuullut oikein. Tokaisin takaisin että no en ole mitään, mä olen suomalainen !
Lopetin puhelun surutta kun tyyppi paljastui lisäksi työluvattomaksi, mutta ei jäänyt epäilystä mitä langattoman toisessa päässä oltiin, ja luultavimmin vielä sitä tiukkahuivisempaa mallia.
Jälkiviisaana oli helppo keksiä nokkeluuksia joita olisi voinut ladata takaisin, genre : suomalainen on kyllä enemmänkin rotu kuin uskonto, pitääkö kääntyä oikeaan uskoon saadakseen lapset hoidettua, mitäs itte olette, ja muuten mitäs se teille kuuluu enivei ! Voi vain kuvitella minkälainen mekkala nousisi jos haastattelija kysyisi hakijan uskonnosta…
Taitaa pojat mennä koko viikon iltapäiväkerhoon.
* * *
Troisième semaine de chasse à la nounou. Notre perle rare n'ayant pas trouvé un poste pour préparer son doctorat, elle est rentrée chez elle en nous laissant quinze jours de panique à bord et plus si affinités.
La méthode je-placarde-boulangeries-pharmacies-et tout ce que je peux, donne des résultats très moyens. Français incompréhensible, permis de travail égaré, enfants à chercher dans une autre école pile à la même heure, étudiante libre trop tard… mais la meilleure fut celle d'aujourd'hui.
J'ai dû faire répéter la question pour gagner du temps et m'admettre que c'était bien ça la question qu'on me posait, à moi, l'employeur potentiel. Z'êtes musu1man ou chrétien ?????????
J'ai rétorqué que rien du tout, que j'étais Finlandaise. Na. Et quoi encore ?!
Avec un peu de recul, j'inventai des répliques bien plus perspicaces du genre "finlandais c'est plutôt une race qu'une religion, cela vous pose-t-il un problème" etc. Mais on peut s'imaginer le scandale que ferait un candidat si l'employeur s'aventurait ne serait-ce que de très vaguement laisser sous-entendre que le candidat pouvait ne pas être Français…
Bref, les garçons iront au centre aéré cette semaine.
Répondre à Kanarian Don Juan Annuler la réponse.