Photos Lausanne & Hamburg, ©Wikipedia
Raha kiinnostaa kaikkia. Siitä kuumimpana todistuksena Blogilistan hiteissä tällä hetkellä on tuliterä miljonäärin tyttären väsäys, joka herättää mielenkiintoa ja tunteita laidasta laitaan. Pikku-parishilton tilittää arkisia ajatuksiaan ja vastoinkäymisiään, viisveisaten kommenttilootassa vilisevistä kyseenalaistuksista – tai päinvastoin ehkä juuri ammentamalla niistä motivaatiota.
Monikin on ihmetellyt onko kyseessä oikeasti perijätär vai mielikuvituksen tuote. Oikeasti tällä ei ole juurikaan väliä – blogistanissa kutkuttavaa onkin se ettei tiedä missä kulkee toden ja tarun raja. Kun tämän on sisäistänyt, voi nauttia seesteisesti ja kimpaantumatta lukuelämyksiä ja niitten kommentointeja, ihmisten käsityksiä ja erilaisten näkökulmien perusteluja, muutaman yliampumisen höystämänä.
Niin kauan kuin naseva kirjoitustyyli puree, lukijoita riittää ja pieni ärsytyskin piristää kummasti. Feikki olisi sinänsä melkein kiinnostavampi, koska se todistaisi kirjoittajan samaistuvan uskottavasti ; kirjailija-ainesta !
Lainakuvat viittaavat joko todelliseen anonyymiteetin haluun tai vaan viitseliäisyyden puutteeseen. Olisi paljon uskottavampaa jos olisi edes jotain pieniä yksityiskohtia ; ei ketään paljasteta moisista. Feikkiin olisi helppoa napata matonkulma sisustusliikkeestä, vaatekaappikuva muotiputiikista, viinilasit ravintolassa… pieniä yksityiskohtia sirotellen saisi helpolla vakuuttavan maailman. Sen puuttuminen puoltaakin melkein homman aitoutta. Mutta todellakin, väliäkö sillä.
Itselleni on myös välillä hyväntahtoisesti heitelty kommentteja lienenkö lainkaan Pariisissa, onko meillä taloa puutarhoineen ja onko kalusteet mahdollisesti vain sisustusliikkeen showroom-kamaa. Tästä mielikuvitukseni lähtikin liikkeelle, ja sieluni silmillä näin jo lanseeraamani kakkosblogin jossain hulppeassa miljöössä. Ehkä juuri törkeän rikkaana perijättärenä ?! =D
Ilkka Remes paljasti jossain haastattelussaan, että osa kirjoissa kuvaamistaan paikoista on oikeasti tuttuja ja osa vain taustatyönä netistä tai muualta tutkittuja. Tunnen hyvin eräässä kirjassa vilahtavan Lausannen, mutten mitenkään pystynyt arvaamaan kumpaan kategoriaan paikan kuvaus kuului. Mikä todistaa kaiken olevan mahdollista. Teininä kirjoitin romssua seikkailevasta mimmistä joka muutti Hampuriin, ja taustatutkimukseni rajoittui Koululaisen Uuden Tietosanakirjan muutamaan kappaleeseen ja kahteen pieneen valokuvaan kaupungista. Ajat ovat muuttuneet…
* * *
L’argent suscite éternellement un vif intérêt auprès des populations les plus diverses – un sujet sûr tant pour la presse écrite que pour les blogs. En preuve, un nouvel arrivant en tête de la liste des blogs finlandais les plus "chauds" dans le ranking officiel de Blogilista : une jeune héritière dévoile son quotidien sous le regard suspicieux de ses co-bloggeurs qui pensent avoir débusqué un imposteur.
La petite parishilton décrit sa vie de fille riche, ses rapports avec l’argent et les amitiés dans l’ombre de sa richesse. Dans les commentaires, pas mal d’ironie et de dérision, on la questionne sur ses motivations pour écrire un blog, on l’encourage à écrire contre vents et marées, on la critique, on la soupçonne, elle récolte de tout – et surtout un max de lecteurs !
Les photos anonymes piquées sur le web peuvent relever d’un réel désir d’anonymat, mais tout aussi bien trahir une fainéantise pour illustrer une fausse histoire – ou encore être un savamment calculé pour plus de crédibilité. Peu importe, le style d’écriture fluide et intelligent est agréable à lire, et les récits restent intéressants. Donc, pourquoi ne pas se laisser aller à un plaisir de surf pur et dur, sans se soucier de l’authenticité des propos. Après tout, n’est-ce pas tout l’intérêt du web en général et des blogs en particulier, de ne pas savoir où va la limite entre l’imaginaire et la réalité.
Suite à quelques posts sur notre maison ou la déco intérieure, n’ai-je pas aussi récolté quelques commentaires bienveillants qui s’interrogeaient si je ne piochais pas tout simplement des photos dans des magazines pour affabuler une histoire de Finlandaise à Paris, alors qu’en réalité j’étais assise devant mon écran au fin fond du Larzac finlandais ? Ceci titilla mon imagination et je me voyais déjà fabriquer un univers fabuleux – pourquoi pas en tant que riche héritière ?! =D
Un écrivain de thrillers très populaire en Finlande, Ilkka Remes dévoila dans une interview que certaines de ses descriptions de villes étaient documentées grâce aux web alors qu’il n’y avait jamais mis les pieds, d’autres étant réellement familiers pour lui. J’eus beau scruter notamment le passage sur Lausanne où j’ai vécu pendant deux ans – impossible de savoir dans quelle catégorie la description appartenait ! Ceci illustre parfaitement les possibilités qu’offre le web pour s’approprier une vie imaginaire tout à fait crédible.
Adolescente, j’avais commencé à écrire un roman où une jeune Finlandaise partait habiter à Hambourg, une ville que je ne connais point et pour seule documentation j’avais un encyclopédie avec une description en quelques phrases et deux photos de la ville. Les temps ont changé…
Maurelita.com 2.0 
Répondre à nathalie Annuler la réponse.