Olin vannoutunut Adam and the Ants -fani pienenä, ja haaveilin kuuluvani uusromanttiseen liikkeeseen ; kaveripiirini olisi pukeutunut kuten Visage, Spandau Ballet tai Japan. Sen sijaan minulla on tänä vuonna ennätysmääräinen muurahaisvierailijoita talossani.
En halunnut muurahaismyrkkyä keittiön työpöydälleni enkä muutenkaan olohuoneeseen, joten googlasin löytääkseni vaihtoehtoisia keinoja pulmaani. Basilika, hieno ruokasuola ja sitruunamehu on kokeiltu – yhtä tyhjän kanssa.
Lakaisemme siis lattioita ahkerasti ja pyyhimme kaikki sokeriset jutut pois ennätysajassa. Yhteiselomme päättyy toivottavasti vielä joskus, mutta toistaiseksi siedämme toisiamme suht hyvin.
Tunnustan että tämä postaus oli jemmassa jo toukokuulta, mutta Edithin pojille lahjoittama liiankin uskottavan näköinen valemuurahainen antoi kipinän viimeistellä postaus – ja kuvittaa se !
Quand j’étais petite, Adam and the Ants était un de mes groupes préférés et je rêvais d’une bande de copains new romantics… Au lieu de cela, aujourd’hui j’ai une bande de fourmis qui visitent ma maison malgré les tentatives méthode douce : souhaitant éviter les produits chimiques, j’ai déjà testé les feuilles de basilic, le sel fin et le jus de citron – sans succès notoire.
Donc nous cohabitons, entre les coups de balai et éponge fréquents on se dit que cela ne va pas durer. Or, ce billet date du mois de mai. Je ne le destinais pas à une publication après réflexion, mais Edith ayant offert une fourmi plus vraie que nature aux garçons cet après-midi, la tentation d’illustrer ce post était plus forte que moi…
Maurelita.com 2.0 
Répondre à Maurelita Annuler la réponse.