Maurelita.com 2.0

Sunnuntaina pligaa-jengin pomo täytti kansalaisvelvollisuutensa ja kävi äänestämässä, koko jengin tuella. Olimme palanneet aikaisin aamulla La Rochellesta ja upea hellesää houkutteli meidät fillareitten selkään. Minä äänestysoikeutta vailla oleva ulkomaalainen* ja kaksi alaikäistä tiiristelimme koulun pihalta ikkunan takana hämärältä vaikuttavaa salia, jossa ihmeen kaupalla ei ollut jonoa nimeksikään.

Olimme selittäneet pojille mistä asiassa oli kyse, ja etenkin pikkupligaa (kohta 3v) osoitti suurta kiinnostusta tapahtumaa kohtaan.

– Missä Jacques Chirac on, onko se tuolla kopissa ? Mitä se vanha presidentti sitten tekee ? Kuoleeko se ? Missä isi on ? Joko on uusi presidentti ?

Isompi pligaa (5v) kuunteli tyynesti selitykseni ja hyväksyi silmää räpäyttämättä senkin, että on kaksi eri kierrosta ja toiselle pääsee vain kaksi voittajaa. Illalla vaalituloksia telkasta katsoessamme poika seurasi totisena vaalikeskusteluja, eikä näyttänyt kovin kummastuneelta tulokset nähdessään. Niinpä, tällä kertaa yllätys oli se ettei ollut yllätystä !

* Kaikille ihmetteleville tiedoksi että harkitsen vakavasti Ranskan kansalaisuuden hankkimista, Suomen nykyisen lainsäädännön sallien kaksoiskansalaisuuden avioliiton kautta, kun taas aiemmin olisin menettänyt Suomen kansalaisuuteni. Toistaiseksi vain monimutkaiset kiemurat, jonottaminen kahdesti jossain tuomioistuimessa puolison kanssa jne ovat nujertaneet aikeeni…

Dimanche, le chef de bande pligaa a rempli son devoir en votant, avec notre soutien. Fraîchement rentrés de La Rochelle le matin même, le magnifique soleil nous a attirés sur nos vélos et nous nous baladions par la même occasion.

Une étrangère sans droit de vote* et deux petits méchamment mineurs attendaient derrière les vitres, en scrutant le bureau de vote où l’on ne distinguait aucun signe de files d’attente prévues.

Ayant expliqué le but de l’opération aux garçons, surtout le mini-pligaa se montrait très curieux et posait une tonne de questions.

– Il est où Jacques Chirac, j’l’vois pas… Il fait quoi après ? Il meurt ? Il est où papa ? On a un nouveau président maintenant ?

Le pligaa aîné écoutait stoïquement nos explications et accepta sans cligner le principe des deux tours et qu’aux deuxième figuraient seul les deux gagnants. Le soir, en regardant les résultats il ne sembla guère surpris – et en effet, la surprise cette fois-ci était qu’il n’y avait pas de surprise.

* A titre d’info, je devrai un jour faire les démarches pour obtenir la nationalité française, maintenant que la législation finlandaise n’interdit plus l’obtention d’une double nationalité par mariage… toutefois, les formalités administratives ont pour l’instant eu raison de ma motivation.