Maurelita.com 2.0

Traduction française en bas de page !

Ranskan koulusysteemi huolestuttaa taas

Vannoutuneena Suomen koululaitoksen puolestapuhujana olin jo hyvin penseä täkäläistä menoa kauempaa tarkastellessani.

Ei koulua keskiviikkoisin, mutta useimmiten lauantaiaamuisin : tuplapäänsärky vanhemmille. Vielä enemmän kuitenkin askarruttaa luokittelu "hyviin" ja "huonoihin" opinahjoihin – jo melkein tarhasta lähtien voi jumittua ns huonoon uraan, jollei ole oikeissa kouluissa. Lehdissä puhutaan jopa koulukamikazesta (suicide scolaire), jos hyvä oppilas osuu huonoon kouluun.

Yksityiskoulut kukoistavat ja privaatti tukiopetus on tuottoisaa bisnestä tämänpäivän Ranskassa. Julkinen koululaitos tuntuu entistä kykenemättömältä opettamaan lapsille sivistyksen peruskiviä, puhumattakaan että antaisi kipinää jatko-opintoihin. Hyvä jos oppivat lukemaan !

(Eilisessä lehdessä oli kiinnostava juttu globaalista metodista vs tavaaminen, opetettaessa lapsia lukemaan, mutta siitä myöhemmin…)

No liioittelen kuin aito marseillelainen, mutta aihe puhuttelee nyt kun molemmat pojat menevät jo "kouluun" ; maternelle eli kolmivuotinen esikoulua vastaava 3-6 vuotiaille. Alle kolmivuotiaat kuten Tom pääsevät jos ovat päiväkuivia ja löytyy tilaa.

Toisaalta, mieheni kävi Pariisin muka hienointa lukiota Janson de Sailly, poroporvarillisessa 16. arrondissementissä eikä saanut edes ylioppilastodistusta. Onneksi pääsi kuitenkin kiinteistöalan korkeakouluun ja jatkamaan Sorbonneen. Kyseiset varatiet toimivat kuitenkin paljon huonommin nykyään, eikä niiden varaan kannata rakennella lastensa tulevaisuutta.

Satumme asumaan ns ZEP-alueella eli zone d’éducation prioritaire, "etuoikeutetun koulutuksen alue". Ko alueilla luokat ovat hieman pienempiä (20-25 oppilasta 30 sijaan), ja valtion budjetti jonkin verran suurempi – auttaakseen hankalassa oppiympäristössä asuvia… ZEPit jaetaan kolmeen eri luokkaan ; EP1 on pahinta painajaista ja EP3 on hilkulla menettää lisäbudjettinsa koska "liian hyvä". Kuulumme jälkimmäiseen tapaukseen, ja johtajatar vakuuttelikin viime vuonna sen olevan positiivista : enemmän resursseja. La preuve : tästä todistaa mm se että Tom pääsee jo alle 2,5v aamupäivisin kouluun koska luokkia avataan tarpeeksi.

Hän tosin pelkäsi alueen tippuvan pois ZEP-rankkauksesta kaupunginosan maineen parantuessa. Parempi olla ZEPien parhaimmistoa kuin ei-ZEPien hännänhuippuja, vailla budjetteja. Mutta tuo leimaaminen huonoksi alueeksi arveluttaa kuitenkin.

Jännitystä on siis ilmassa : Jules menee kouluun maanantaina, ja Tom ensi perjantaina. Suomikoulukin alkaa sitä seuraavana keskiviikkona, mutta sinne ei alle kolmivuotiaat pääse.

Tarvitseeko mainita että viikonloppumme vietetään reput selässä koulua leikkien ?

Viime vuoden innostusta ja lisää kommentteja kouluvuoden tiimoilta kategoriassa Koulu-école !

Le système scolaire français m’interpelle, une fois de plus. Ne jurant que par l’école publique égalitaire et de qualité que j’ai connue en Finlande, j’avais déjà quelques préjugés en arrivant en France – bien avant d’avoir des enfants.

Le plus insensé des concepts reste l’absence des cours le mercredi, pour une raison historique obscure…  et les cours de samedi matin qui n’existe plus depuis la préhistoire chez moi. Un double casse-tête pour les parents ! Surtout que l’année scolaire française est la plus longue de tous les pays européens. Les vacances d’été en Finlande durent 10 semaines, de fin mai à mi-août.

Mais le plus inquiétant reste l’inégalité dans la qualité d’enseignement ; les ZEP étant considérées carrément comme du suicide scolaire pour de bons élèves. Si l’on ne suit pas le bon cursus, adieu diplômes.

Certes, la directrice de la maternelle nous avait présenté le statut ZEP comme un avantage : taille des classes réduite (20-25 au lieu des 30 habituels), plus de ressources et de moyens. Selon elle, mieux vaut que l’école reste en ZEP. D’ailleurs, les instits ont fait la grève au printemps pour la conservation du statut.

Je dois avouer que Tom n’aurait probablement pas eu de place en maternelle à deux ans dans un quartier hors ZEP, et qu’il est ravi d’y aller vendredi prochain.

Inutile de préciser que les deux petits écoliers ont passé le WE avec leurs cartables sur le dos, en jouant à l’école !