Eilen sen kuuluisan tiskipöydän edessä hääräillessäni aivotoiminta hyrräsi harvinaisen virkeänä, ja kehitin mielestäni hyvinkin nerokkaan blogitusaiheen perusteluineen ja omine kokemuksineni jotka tukivat väitteitäni. Ajatus oli kirkas kuin kristalli enkä tietenkään katsonut tarpeelliseksi kirjata muistilapulle edes aihetta, niin itsestäänselvältä se sillä hetkellä vaikutti. Joku kumminkin meni pieleen sillä unohdin koko jutun aihetta myöten.
Déjà vu -tuntua ? Kuullostaako tutulta ?? Tämä on takuuvarmasti yleisin blogittajia vaivaava tauti, ja luultavasti kirjailijoitakin kiusaava. Vuosisadan loistoidea oli jo puolivalmiina, mutta katosi. Sitten joskus kun muisti palaa (jos palaa), idea on latistunut ja itsekin ihmettelee miten tuollaista hehkutteli. Se kadonneena kangastava kuvitelma saa hopeareunuksen ja muuttuu hyvinkin haviteltavaksi, mutta jos pilven reunasta saa kiinni, hopeahile sulaa kuin jää helteisellä terassilla ja karvas pettymyksen maku jää suuhun.
Tässä on ainoa ohjelma jota aion katsoa kesälomalla kotimaassa : hyvä Nina !!! Lupaavan virkistävä pitch houkuttelee painumaan suolle lumeen piehtaroimaan. =D
Voici le seule programme télé que j’ai l’intention de regarder en vacances en Finlande le mois prochain. Bravo Nina. Mais chut – caftez pas même si vous trouvez un air de famille…
Le titre "Va au marécages" fait référence à une expression du cru, puisque l’émission s’appelle Marécage. Rafraîchissant.
Maurelita.com 2.0 
Répondre à Maurelita Annuler la réponse.