Pahoittelen ettei nyt tule pätkääkään sisällöllistä tekstiä : pöpöt saivat sitten voiton minustakin, pikkupotilaitten yöheräily nujersi aivotoiminnan rippeet ja työt vievät viimeisetkin mehut.
Piristeeksi alla kuva sunnuntaisesta aperosta : Edith toi tuliaisina oivat A P E R ja O -kirjaimien muotoiset aperitiivikulhot, jotka pääsivät heti pöydälle !
Kiitos kuvituksesta Edith ; minun blogikameranihan oli miehen kanssa viikonlopun vietossa Brysselissä…
EDIT : Kauhistuksen kanahäkin huipennuksena olin aamuhässäkässä unohtanut avaimeni kotiin, ja löysin itseni metron pyöräparkista tyhjin käsin, voimatta kiinnittää ruostunutta rakasta kapistustani. Peukuttakaa että löydän sen palatessani illalla ! =(
Les virus ont fini par avoir raison de moi, les réveils nocturnes des petits pligaaboyz ont achevé le restant d’activité cérébrale et le boulot couronne le tout.
Comble du malheur : ayant oublié mes clés à la maison, je me suis trouvée au parc vélo du métro bêtement l’anti-vol à la main, sans pouvoir l’attacher. Donc pitié, si vous voyez un vélo tout rouillé (couleur d’origine mauve) pas attaché, il est à moi… Croisons les doigts pour que je le retrouve ce soir.
Maurelita.com 2.0 
Répondre à Anna Annuler la réponse.