Maurelita.com 2.0

Il y a quatre ans pile, j’ai vecu la journée la plus surréaliste de ma vie, et la une des journaux d’aujourd’hui m’a projetée dans le passé.

Nous sommes rentrés de la maternité avec notre premier bébé flambant neuf, inquiets comme tout parent fraîchement lâché dans la nature avec sa progéniture.

Dans l’après-midi, un nuage de guêpes est venu noircir le ciel et s’est installé pour quelques instants dans notre jardin – du jamais vu, avec un bourdonnement d’une intensité incroyable.

Le soir, Le Pen passe au deuxième tour face à Chirac.

Peut-on faire plus surréaliste ? Une chose est certaine : la journée restera gravée dans nos mémoires à jamais.

                 *    *    *

Tismalleen neljä vuotta sitten oli varmaankin elämäni surrealistisin päivä. Päivän lehdetkin siteerasivat sitä etusivulla tänään…

Kotiuduin synnäriltä esikoisen kanssa ; mies kävi hakemassa mersulla johon tutisevin käsin tungettiin kantokoppaa takapenkin vöihin, vikisevän käärön mekkaloidessa sen sisällä kirkkaassa auringonpaisteessa.

Esiteltiin talo vauvalle, se ihmetteli ja äimisteli ; itse ällistelimme että nyt sitten ollaan omin neuvoin tommosen kanssa. Koti vaikutti aivan oudolta, yht’äkkiä kaikki tuttu vaikuttikin vieraalta. Taisin samaistua nyytin tunteisiin liiankin vahvasti.

Iltapäivällä pihalta kuului outoa surinaa ; laitoimme ikkunat kiinni suojeluvaiston käydessä ylikierroksilla ja vähän ajan päästä koko taivas pimeni. Valtava pilvi ampiaisia lensi tiiviissä kokoonpanossa ja peitti koko auringon. Jossain vaiheessa pörräävä armeija sai päähänsä kasautua puutarhatuolin jalkaan : varmaankin halkaisijaltaan puolimetrinen kuhiseva pallo viipyi siinä muutaman hetken, sitten uhkaava surina taas voimistui, taivas pimeni uudestaan ja musta uhkaava pilvi loittoni hiljalleen. Helpottava hiljaisuus vallitsi talossa, vauva tuhisi unissaan autuaan tietämättömänä ulkona juuri tapahtuneesta melkein yliluonnollisesta ilmiöstä.

Mies kävi pikaisesti äänestämässä pressanvaaleissa, vaikka olisi kyllä mieluusti jättänyt väliin sillä kertaa. Illalla vaalivalvojaisissa kävi ilmi sosialistien silloisen kandidaatin Lionel Jospinin tipahtaneen pois jatkosta, ja toiselle kierrokselle Jacques Chiracin lisäksi menikin mustana hevosena äärioikeiston Jean-Marie Le Pen.

Toisella kierroksella sitten kaikki vasemmistolaiset äänestivät hampaita kiristellen Chiracia, estääkseen Le Penin valinnan.

Ensi vuoden vaaleissa povataan samaa pelottavaa mahdollisuutta. Äärioikeisto saa yhä useamman sympatiat, koska valtapuolueilla ei vaikuta olevan mitään käypiä ratkaisuja nuorten työttömyyteen tai muihin ongelmiin ; samoin viimesyksyiset mellakat vahvistavat äärioikeistoa.

No, tästä lööppiuutisesta huolimatta päivästä tuli ikimuistoinen !