Maurelita.com 2.0

[Amis francophones, la traduction est arrivée !]

Encore un mème qui sonde nos habitudes blogosphériques…

Comment trouve-t-on le temps et l’énergie pour des posts quotidiens ?
Quelques minutes volées à l’heure de déjeuner, puis le soir après tout le reste. Si seulement j’avais le temps, la motivation ne manquerait pas pour tenir même plusieurs blogs.

Tenir un blog est-il fastidieux ou un passe-temps amusant ?
Si c’était une contrainte, on ne m’y prendra pas ! Il y aurait même une agence de blogueurs professionnels à Paname – quel boulot de rêve ! Celio en a embauché une pour Vous les hommes – un blog plutôt bien vu par la blogosphère, contrairement à quelques malheureuses tentatives du côté des cosmétiques. Sic.

Faut-il "produire" un post tous les jours ?
C’est plutôt une envie irrépressible qui me pousse à publier ; des sujets se cumulent et je n’ai pas le temps d’en aborder la moitié. Mon filofax et mes poches débordent de post-it et des bouts de papier sur de sujets futurs…

Tämän Louhin lanseeraaman, alunperin Marian studiossa virinneen meemin nappasin Tuilta :

Miten ehdit ja jaksat päivittäin kirjoitella ja pitää yllä palstaa?
Lounastunnilla yritän löytää hieman aikaa, ja iltaisin muitten touhujen jälkeen. Kunhan vain ehtisin, niin jaksaisin vaikka kuinka !

Onko bloggaaminen työlästä vai hauskaa ajankulua?
Ehdottomasti hauskaa ajankulua, muuten en moista tekisikään. Työn puolesta olisi upeaa tehdä samaista, ja Pariisissa taitaa ollakin blogitustoimisto. Miestenvaatelafka Celio onkin palkannut ammattiblogittajan ylläpitämään omaansa, ja täkäläinen Blogistan "Blogosphère" on ottanut aloitteen positiivistesti vastaan – tosin kuin tiettyjen kosmetiikkamerkkien "naamioidut" blogit joissa tuputettiin merkki-infoa propagandan jälkimaulla.

Onko joka päivä saatava jotain aikaiseksi?
Kyseessä on lähinnä oma sisäinen pakkomielle ; aiheet kasautuvat enkä ehdi käsitellä puoliakaan niistä, olisi sanottavaa ja kommentteja liiankin kanssa. Kalenterini ja taskuni pursuilevat pieniä muistilappuja ja aiheideoita…

Korvaako tämä luonnollisen kommunikoinnin?
Blogitus on minulle vain yksi tapa tiedottaa ; lisäjännitystä tuo tuntemattomien ja blogiystävyyksien mahdolliset kommentit ja Blogistanin samansuuntaiset postaukset. Olenko innoittanut jonkun muun kommentoimaan aihetta ? Kaverit yleensä tykkäävät kommentoida blogia livenä kun tapaamme.

Onko parempi tai helpompi kirjoittaa yksin kotona koko kansalle vai puhua kasvokkain tuntevalle tutulle?
Paasaan yleensä samoista aiheista molemmissa tapauksissa. Kulttuurierot, kiemurat kahdella kotikielellä, kulutus ja ekologia herättävät sisäisen amatöörikolumnistini, kuten Tui osuvasti sanoi.

Onko teillä ystäviä, seuraa, menoa? Saatteko päivittäin kommunikoida ajatuksianne muuten kuin vain blogien kautta?
Menopuoli on ollut viime aikoina lähinnä virtuaalista, kolaroidun motoristini vuoksi ollaan pysytty kotosalla tai lähinnä kutsuttu tuttuja meille. Pikkuhiljaa palaamme seurapiiriin ja blogielämäni jää hieman vaisummaksi – mutta tuleepahan lisää blogitusaiheita !

Minkälainen olet ihmisenä?
Mukavuudenhaluinen seikkailija, mietiskelevä perfektionisti, avulias ja ehkä joskus liiankin yltiöoptimistinen.