Des défis lancés à go-go dans la blogosphère en finnois ! J’en attrape un au vol (merci les co-blogueurs) comme si rien n’était. En effet indésirable, les uns lançant le défi aux autres, de fil en aiguille j’ai découvert une douzaine de nouveaux blogs fort intéressants. Et quand est-ce que je vais avoir le temps de dormir, hein ?!
Enfin, retournons à nos petits oignons. Qui voudrais-je lire sous forme de blog ? Le plus drôlissime serait probablement mon frère, mais avec ses pages pro et sa BD en ligne j’ai peur que ma requête ne reste lettre morte. Mais le défi est lancé, si un jour des problèmes de passe-temps devaient se présenter.
Tous les amis, la famille et les connaissances en tout genre seraient passionnants à lire ; on découvre des faces cachées des individus grâce aux blogs. Comme par enchantement, on se dévoile tout autrement face à l’écran et en imaginant que seul des inconnus vont lire le journal pas si intime.
Côté célébrités, outre les blogs en finnois parmi lesquels on aimerait voir un blogueur semi-officiel de l’académie Finlandaise, je suivrai avec délectation le quotidien bizarroïde d’Amélie Nothomb (j’ai cherché son blog en vain) ou peut-être même Milan Kundera qui a réussi le tour de force de ne plus écrire en sa langue maternelle mais en français ! (Est-ce lui qui traduit ses romans en tchèque maintenant ? Exerce-t-il un droit de relecture du moins ?? Respect.)
En valeur éternelle de phrases oniriques sans fin, je voterai pour le blog posthume de Marcel Proust…
[Sur la photo d’archives des années 70, la bloguinette avec ce fameux frangin…]
[Arkistokuvassa allamaininittu veli ja blogittaja kultaisella 70-luvulla…]
Haasteita singahtelee Blogistanissa sinne tänne ja nappasin lennosta itsellenikin moisen itsepalveluperiaatteella, kiitos Sun äitis, Tosikko ja Muun muassa. Löysin siivellä tusinan uusia tuntemattomia bloggaajia, joilla on kaikilla toinen toistaan houkuttelevampia juttuja. Koska mä nyt muka kerkiän nukkumaan ?!?!
No kummiskin. Ketä siis haluaisin lukea ?
Vinkeintä olisi jos oma veli rupeaisi blogittamaan, mutta kun sillä on jo ammattilaisen fiinit sivut ja tekee vielä sarjakuvaakin, niin eipä taida viitsiä / ehtiä. Jääköön ehdotus ilmaan leijumaan jos tulee vapaa-ajan ongelmia…
Kavereita, sukulaisia ja ylipäätään (puoli)tuttuja lukisin minäkin uteliaisuudesta, kuten esim entinen työkaveri Alex joka maailmanympärimatkallaan on tullut bloginsa myötä "läheisemmäksi", vaikka tyypin asuessa Pariisissa ei ollut juuri tietoa missä kaveri menee.
Julkisen puolen tyypeistä kiinnostaisi lukea vaikka kuinka moni ; ehdittiin jo mainita Anna-Leena Härkönen, Kielitoimiston pamputtaja… ranskankielellä Amélie Nothomb saisi varmaan aikaan outoa tavaraa (ties vaikka bloggaisikin jo, täytyy tarkistaa !), ja varma nakki olisi tsekistä ranskankieleen siirtynyt Kundera (kääntäkö herra itse romaaninsa tsekiksi nyt ?!) tai jos Marcel Proust eläisi, saisimme loputtomia unenomaisia lauseita !!!
Pariisin mellakoitten ollessa (kirjaimellisesti) kuumimmillaan, yritin löytää jonkun sisäpiirin bloggaajan, mutta väkivaltaan lietsovia ja tyhjäntyperiä vuodatuksia lukuunottamatta ei irronnut sitä taikapeiliä, josta olisi voinut kurkistaa kulisseihin. Tarkkailuasema harmitteli samaa ammoin, ja olin ylpeä saadessani maininnan. Pienestä sitä ilahtuu.
Maurelita.com 2.0 
Répondre à satu Annuler la réponse.