Koskaan ei ole liian myöhäistä ihastella joululahjojaan.
Eli tässä ekat palat Suuresta Lahjavyörystä ; suuri osa jää kuitenkin kuvaamatta erinäisistä syistä – eräs koska siitä tulee oma postauksensa, toinen syötiin jo, kolmas on tiiviissä käytössä, neljäs ei ole vielä paikallaan, jne.
Jo kauan halajamani mustat saapikkaat löytyivät vihdoin, samoin kello jota havittelin mutten raaskinut ostaa.
Hyvä uutinen blogin kannalta on skanneri kotimaan pukilta, joten tiedossa on hyökyaallollinen kuvia, pligaa-nuorison taideteoksista vanhoihin valokuviin.

Il n’est jamais trop tard de frimer avec ses cadeaux de Noël.
Voici les premières photos de l’Avalanche Cadeau ; une majorité manquera cependant à l’appel, pour diverses raisons. On l’a mangé, on l’utilise déjà, il n’est pas encore à sa place…
J’ai enfin des bottes à lacets, noires, pile comme je voulais. Le père Noël a également trouvé une montre canon de chez Nixon, et – une excellente nouvelle pour le blog – une imprimante multifonction avec scanner ! Les oeuvres d’art pligastiques ne vont pas tarder.
Laisser un commentaire