
Ce dimanche on pouvait à nouveau se laisser bercer par la douce illusion d’être samedi. J’adore ces longs WE.
Malgré les prévisions météo catastrophiques, nous avons encore profité du jardin avec les garçons, et même des invités à dîner. Ci-dessous les pligaa avec le voisin en action dans l’impasse, ainsi que nos deux glycines, bleue et blanche, en cascade de fleurs.

Ihania nämä pitkät silta-viikonloput, eli "pont" kuten ranskalaiset sanovat. 8. toukokuuta on toisen maailmansodan aselevon merkkipäivä, ja siis lomapäivä. Ja osui sopivasti maanantaihin tänä vuonna, kuten vappupäiväkin, ja sunnuntaina oli ihan lauantaimainen olo.
Yllä pligaat menotunnelmissa kujalla naapurin pojan kanssa, sekä sinisateemme monikossa – valkoinen alkaa sekin kukkia ja kiriä sinistä kiinni huumaavalla tuoksullaan ja rönsyilevillä kukkaryppäillään.
Sääennuste meni onneksi poskelleen ja nautimme illallista yllätysvieraan kanssa terassilla taas kerran. Eläköön Pariisin maalaiselämä !
Laisser un commentaire