Tämä kuullostaa auttamattoman tutulta, tiedän – otsikko on jo käytetty mutta kun on juuri tuollainen yö taas…
Miehet hyppivät jo kaikki kolme nukkumaan, ja minä mutustelen salmiakkeja ja kuuntelen tuulen tuiverrusta nurkissa. Kuunsirppikin kurkistelee tuolta pilvipeitteen raosta – täydellinen dekkariyö.
Huu… ei edes pelota ! (Eihän, Jules ?!)
Laisser un commentaire